Koko ajan vain vahvistuu ajatus, että verkkoaineisto ei saa olla kuitenkaan liian valmiiksi pureksittu. Elikä jokaisella ryhmällä tai oikeastaan vuosikurssilla pitäisi ainaa löytää samoihinkin opintoihin jokin uusi tuulahdus. Piirit on pienet ja jonkun jutun ennakkokäsitys voi vaikutaa lamaannuttavasti. Jotkut asiat pysyköön samoina, jotkut taas muuttukoon. Ja blogit ehkä toimivat joustavammin kuin nettisivut tähän hommaan.

Olikohan tuo jo aikaisemminkin todettu. Kabareen seuraaminen Rikalassa vahvisti kuitenkin juttua. Kas kummaa. Loppujen lopuksi nekin toimivat hyvin samalla formaatilla, mutta muutama herkkukohta tuo kuitenkin sen fiiliksen, että jotain uuttakin naurettavaa löytyy. Ja rentouttaa meiningin. Opiskelunkin pitäisi olla aika ajoin rentouttavaa ja sallia vapaan fiilistelyn.

Nyt kun blogien verkosto vaan lisääntyy huomaa, että mielenkiintoiset pohdinnat tapahtuvatkin monessa muussa foorumissa kuin täällä omassa blogissa. Mutta blogi-ihmisiä tulee vastaan nykyään joka puolella. Näin tässä hetki sitten puolitutun open, jota en ollut nähnyt varmaan puoleentoista vuoteen ja saman tien hän alkoi selvittää, kuinka hirveästi hän löytää ajatuksia ja tietoja blogeista. Ja heti hän piti itsestään selvyytenä, että minäkin olen hurahtanut niihin. Näkyyköhän se jo päällekin päin?

Heinolan reissu toi ihan uuden vireen päälle Virtuaalishowroomin rakentamiseen. Nettisivujen merkitys senkuin vaan vähenee ja blogi ja wiki alkavat tuntua yhä toimivimmilta ratkaisuilta hankkeen työvälineinä. Eri teemoihin rakentuu eri blogeja, jotka kytkeytyvät opiskelijoiden omiin blogeihin ja wikejä käytetään asioiden koontiin ja myös tiedonrakenteluun.

Anne Rongas toi taas esiin sen näkökulman, että opetus voi lähteä liikkeelle pelkistä opiskelijoiden kysymyksistä ja rakentua sen ympärille. Blogi ja wiki yhteisenä työskentely alueena. Elikä pbl:n ideaa tähän hommaan. Nyt alkaa vaikuttaa hyvältä.

 

Tuumailu kaffekupposen äärellä Jorin kanssa sai puhtia ajatteluun. Mobiilioppimisen tehtävän kautta saimme taas uutta intoa virtuaalishowroomin rakentamiseen. Tyylien analysointi - aika paljolti markkinoinnin näkökulmasta - saattaisi hyvinkin avata näkemään erilaisia asioita näkemyksellisyyden kehittymiseen. Sanoja tarvitaan markkinointipuheeseen ja analysoinnin taitoa eri tuotteiden ja materiaalein yhdistelemiseen. Tehtävänä siis bongata 50 tyyliä. Ehkä samalla mobiilitkin saa taas uuden ulottuvuuden...

Taustalla pyörii hankkeemme virtuualishowroom - materiaalin meininkiä. Kohderyhmämarkkinoinnista on jo edetty heimomarkkinointiin. Mutta mikä on keskeistä osuudessa, jossa tuodaan esiin tekstiilin kenttää?

Tavoitteena on jotain tällaista: Hyvällä muotoilulla luodaan helposti ymmärrettävä visuaalinen kokonaiuus: jokainen osa, jokainen kaari vaikuttaa kokonaisvaikutelmaan. Tuotteessa kaikki materiaalit, toiminnot, muodot täydentävät toisiaan ainutlaatuisella tavalla joko eloisina vastakohtina tai rauhallisina jatkumoina.

Toisaalta eilisen HS:n teksti, jossa mietitään ihmisten elämää 25-vuoden päähän, nostetaan tekstiilin kentästä esiin ekologia. "...ympäristöongelmat ovat muuttaneet kulutuksen täysin. Tietoisuus kemikaaleista leviää ruuista esimerkiksi tekstiileihin; kun ostetaan sohvaa, otetaan selvää, mitä kemikaaleja sen materiaaleissa on.  Toinen näkökulma on elämyspalvelut ja kulttuurin tuotanto.

Ekologia on vahvasti nousemassa ja materiaalin uusiokäyttö on kohta merkittävä osa tuotemaailmaa. Nyt jo on monia hyviä esimerkkejä siitä, mm. GlobeHope ja Secco. Uusiokäytössä, jos missä nouseen esiin näkeminen ja materiaalin luonteen taju. Miten pystymme kehittämään sitä?